Nyt aiheeseen. Kuten jo aikaisemmassa postauksessa mainitsimme, kauppojen ja ravintolojen aukioloaikojen kanssa on ollut hämmennystä. Kaupat ovat kiinni iltapäivällä kolme tuntia ja viikonloppuna ne ovat avoinna pelkästään aamuisin. Useimmat ravintolat sulkevat ovensa lounasajan jälkeen ja avaavat ne uudelleen illalla noin seitsemän aikaan.
Pelkät aukioloajat eivät ole hämmentäneet käydessämme ulkona syömässä. Täällä tarjoilijat tulevat ravintolan ovelle tai ulkopuolelle tervehtimään ohikulkijoita ja kutsumaan sisälle syömään. Käydessämme syömässä illalla ravintolassa, oli tarjoilija aivan ihmeissään, kun emme ottaneet alkoholia ruuan kanssa. Ravintoloissa juodaan aina pullotettua vettä ja tarjoilija kysyy, haluaako asiakas veden tavallisena vai hiilihapotettuna. Ruokailun jälkeen meitä ei päästetty lähtemään, ennen kuin olimme juoneet digestiivit (= todella pieni annos alkoholia, joka on ilmeisesti tarkoitettu helpottamaan ruuansulatusta).
Suurin osa vaatteista, joita toimme mukanamme Italiaan, on kesävaatteita. Nämä kesävaatteet ovat tulleet tarpeeseen, koska lämpötila on päivittäin vähintään 20 astetta. Kulkiessamme ympäriimme kesävaatteissamme, olemme saaneet paljon katseita, koska paikallisten mielestä kesä on vielä kaukana ja he kulkevat vielä pukeutuneina takkeihin ja lämpimiin vaatteisiin. Eräänä päivänä maatessamme rannalla bikineissä aurinkoa ottaaksemme, emme voineet muuta kuin nauraa, kun huomasimme, että vähän kauempana muutama italilainen käveleskeli toppatakit päällä ja pipot päässään. Viimeksi tänään kaupassa ollessamme eräs vanha nainen pudisteli meille päätään, koska meillä oli topit päällämme ja hänellä itsellään oli takki. Meitä vain nauratti, koska meillä oli todella kuuma ja olisimme toivoneet, että meillä olisi ollut farkkujen sijaan shortsit jalassa.
Liikenne täällä Italiassa on kaaosmaista Suomeen verrattuna. Missä vain käveleekin voi kuulla jonkun tööttäilevän, joko ärsyyntyneisyyttään tai sitten vain tervehtiäkseen tuttua. Parkkeeraus on aivan omaa luokkaansa. Riittää, että olet edes jollain tapaa poikittain tai vinossa parkkiruudussa autosi kanssa. Itse asiassa ei ole edes väliä, onko koko parkkiruutua olemassa, kunhan saat autosi johonkin väliin tungettua. Jos ei sopivaa väliä löydy tai et vain jostain syystä jaksa sitä etsiä, voit jättää auton vaikka keskelle tietä. Toisinaan voit jättää vaikka hätävilkut päälle, jotta ihmiset huomaavat sinun pysäköineen autosi keskelle tietä, mutta sekään ei ole välttämätöntä. Nopeusrajoituskyltit ovat aika varmasti italialaisille näkymättömiä. Pääsääntö on se, että ajat niin kovaa kuin pystyt tilanteesta riippuen ja muut väistelevät.
Italialaiset eivät pysty meille suomalaisille normaaliksi katsottuun kommunikointiin. Koska emme ymmärrä italiaa kuin muutaman sanan verran, on suurimmaksi osaksi mahdotonta erottaa, onko kyseessä italialaisten välinen normaali keskustelu vaiko riita. Italilaiset eivät myöskään suurimmaksi osaksi puhu englantia. Täällä olomme aikana olemme tavanneet vain yhden henkilön, jonka kanssa englannin puhuminen sujuu. Meille esitetyt kysymykset ovat myös usein ennemminkin olettamuksia kuin kysymyksiä esim. teillä on lämmin täällä eikä onko teillä lämmin täällä.
Muita hämmennystä aiheuttavia asioita:
- kaupasta ei löydy esim. kurkkua tai salaatinkastiketta
- kaupan vihannesosastolla on myyjä punnitsemassa tuotteet
- lihavalikoima kaupoissa on suorastaan säälittävä
- paikalliset tulevat iltaisin keskustaan hengailemaan ja näkemään tuttuja
- aamupalaksi syödään kakkuja
- kulkukoiria ja -kissoja joka paikassa
- vaatekoot pienempiä kuin Suomessa
- postilaatikot ovat niin pieniä, ettei niihin mahdu mitään
- ötökät ovat paaaaljon isompia kuin Suomessa
Mitä ikävöimme Suomesta:
- ruisleipä, karkit,
- kunnon maito
- kaikki suomalainen ruoka
- sauna
- lämmin sisäilma ja lattialämmitys
- kunnon peitot eikä mitää ohuita lipareita
- suomen kieli
- ylipäätään kaikkea, mikä on suomalaista ja edes jollai tapaa tuttua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti