Pastan pyörteissä

Maanantai aamuna vuokraemäntämme Orestina pyysi meidät aamupalalle kahvilaan, jossa hän työskentelee. Saimme kyydin kahvilaan hänen aviomieheltään Mariolta. Söimme suolaiset ja makeat croissantit ja joimme cappuccinot. Kun olimme menossa maksamaan, ei rahojamme huolittu vaan Orestina halusi tarjota aamupalan meille. Kun olimme lähdössä takaisin kotiin pyysi Orestina meitä lounaalle yhden aikaan.

Kun lounasaika tuli, oli meitä vastassa kahvilalla useampi ihminen, jotka esittelyjen jälkeen paljastuivat Marion veljen perheeksi. Orestina jäi itse töihin ja ohjasi meidät lähtemään perheen kyydissä paikkaan, jossa söisimme lounasta. Kymmenen minuutin automatkan jälkeen saavuimme perille ja astelimme sisälle ravintolaan, jossa meitä oli vastassa noin kymmenen ihmistä lisää. Meillä ei ollut mitään aavistusta, että meidät oli kutsuttu suurelle pyhäpäivän sukulounaalle. Paikalla  oli siis Monta Marion veljeä sekä heidän vaimonsa ja lapsensa. Oli mukava yllätys huomata, että lounaalla oli monta meidän ikäistämme nuorta. Tutustuimme erityisen hyvin Saraan, joka puhui todella hyvää englantia. Hänen kanssaan puhuimme paljon Italian ja Suomen kulttuurista. Vaihdoimme yhteystietoja, jotta voisimme myöhemmin tehdä jotain yhdessä.

Ennen kuin saimme ruuat eteemme, kuului yhtäkkiä takaamme naisen ääni ja ihan säikähdimme, kun hän puhui meille suomea. Hän sanoi nähneensä meidän tulevan sisään ja oli kuulemma arvannut meidän olevan suomalaisia. Hän kertoi , että on asunut italialaisen miehensä kanssa Italiassa jo kolmekymmentä vuotta ja pyysi meitä vierailemaan suklaapuotiinsa.

Alkuruokana lounaalla oli kahta erilaista pastaa. Pastan jälkeen pöytään kannettiin kaikkea mahdollista lihaa, mitä maan päältä voi löytyä sekä lisäksi kasviksia ja salaattia. Osa porukasta otti vielä jälkiruokaa, mutta olimme niin täynnä, että tyydyimme pelkkään kahviin. Istuimme lounaalla kolme tuntia eikä rahojamme tälläkään kertaa huolittu. Lounaan jälkeen saimme kyydin asuntomme lähelle ja loppuillan aikana emme tehneet mitään ihmeellistä.

Tiistai olikin sitten työpäivä. Koska asiakkaiden kannalta ilta oli hyvin hiljainen, kulutimme aikamme siivoamalla kaikki keittiön laitteet ja misailemalla. Alla kuva ravintolan salista.

Keskiviikkona ja torstaina pääsimme seuraamaan pastan tekoa sekä auttamaan siinä. Jenna pääsi tekemään ravioleja ja seurasimme, kun kokki Mario teki tagliatellea. Työpaikallamme valmistetaan siis pasta itse alusta asti. Taikinan tekoa emme päässeet seuraamaan, koska se oli jo valmiina, kun tulimme töihin. Keskiviikkona leivottiin myös leipää ja saimme myös olla mukana valmistamassa henkilökunnalle pastaa.

Torstaiaamuna ennen töitä olimme käyneet Serenellan ja hänen entisen työkaverinsa kanssa pyörähtämässä kaupungilla. Kävimme suomalaisen naisen suklaapuodissa, mutta hän ei valitettavasti ollut silloin paikalla. Serenella osti meille suklaata ja kävimme vielä jätskillä läheisessä kahvilassa ennen kotiin paluuta.

Perjantai olikin yllättäen vapaapäivä, joten päätimme kysyä Serenellalta, voisimmeko mennä vierailemaan koululle, jossa hän on opettajana. Se sopi Serenellalle ja menimme koululle yhdeksitoista. Kävi ilmi, että koululla on suomalainen Teija vaihto-oppilaana ja hänet soitettiin paikalle. Oli ihana tunne, kun joku ymmärsi meitä täysin eikä tarvinnut puhua vierasta kieltä. Hän ja joku poika esittelivät meille koulua ja puoli kahdentoista aikaan menimme Mauron luokkaan, jossa piti olla fysiikan tunti. Osalla luokan oppilaista oli kuitenki testi, joten he jäivät luokkaan sitä tekemään ja loppu luokasta tuli hengailemaan meidän kanssamme. Suurin osa luokasta ei osannut oikein puhua englantia, mutta muutaman yrittivät parhaansa. Kun kävelimme ulkona, luokkien sisäpuolella päät kääntyivät ja oli sellainen olo kuin me olisimme olleet apinoina eläintarhassa, koska vaaleat hiukset ovat täällä harvinainen näky. Kaikesta huolimatta meillä oli kuitenkin oikein mukavaa ja toivomme, että pääsemme koululle vierailemaan vielä uudestaan.

Tunti oppilaiden kanssa vierähti nopeasti ja lähdimme sitten Serenellan kanssa lounaalle Orestinan työpaikalle. Orestinalla olikin vapaapäivä, mutta pomomme Beta ja Claudia tulivat sattumalta paikalle. Söimme pastaa ja rupattelimme heidän kanssaan. Lounaan jälkeen Serenella antoi meille kyydin kotiin. Illalla kävimme vielä käveleskelemässä kaupungilla.

Jennalla oli illalla paha olo ja hän tärisi peiton alla villapaita päällä. Toivomme, että hänen olonsa paranisi, koska hänelle on tulossa maanantaina vieraita Suomesta.

Selvisimme tämän lauantaiaamun  kauppareissustamme. Janette kokkailee tällä hetkellä lounasta, mutta joutuu syömään yksin, koska Jennalle ei vieläkään maistu ruoka. Tarkoitus oli mennä tänään Anconaan shoppailemaan Saran kanssa, mutta hän ei päässyt tulemaan tänään emmekä taida uskaltautua keskenämme sinne lähtemään. Tämän illan suunnitelmat ovat siis vielä auki.