Viimeinen viikko Jesissä

Viikko on taas vierähtänyt todella nopeasti...

Perjantaina menimme taas baariin töihin tekemään aperitiiveja. Keli oli huono, satoi vettä, joten asiakkaita ei ollut kovinkaan paljoa ja pääsimme aikaisemmin kotiin. Työkaverimme kuitenkin ehdottivat, että tulisimme käymään vielä myöhemmin ja menimmekin viettämään heidän kanssaan iltaa.

Lauantaina aamulla lähdimme koululle, jossa Serenella on opettajana. Vietimme aikaa oppilaiden kanssa, olimme tavanneet heidät jo edellisellä kerralla käydessämme koululla. Heillä oli viimeinen koulupäivä ennen työharjoittelua, joten he olivat tuoneet syötävää ja juotavaa oppitunnille. Osa oli leiponut itse makeita leivonnaisia ja lisäksi oli tilattu pitsaa. Joku oppilaista oli jopa saanut luvan tuoda viiniä, jota hänen perheensä valmistaa. Vietettyämme tunnin heidän kanssaan Serenella halusi esitellä meille toisen luokan. Kerroimme luokalle kokemuksistamme Italiassa ja esittelimme heille Suomea kuvien avulla. Tunnin jälkeen emme vielä halunneet lähteä, joten menimme heidän kanssaan seuraavalle oppitunnille. Meidän piti olla fysiikan tunnilla, mutta menimmekin muutaman oppilaan kassa viereiseen luokkaan hengailemaan. Meillä oli todella mukavaa ja lähtiessämme koululta vaihdoimme yhteystietoja, jotta voisimme tavata heidät uudestaan. Iltamme kului töissä, lauantaina oli enemmän asiakkaita ja enemmän tehtävää.

Sunnuntaina vietimme aamupäivän asunnollamme ja ilta kului taas töissä. Töiden jälkeen kävimme pitsalla.

Maanantai oli siivouspäivä. Kävimme myös ruokakaupassa ja ilta kului taas töissä aperitiiveja tehdessä.

Tiistaista meillä ei ole mitään mielikuvaa. Viimeinen viikko ja aika kuluu niin nopeasti. Tuntuu siltä, että olisimme hypänneet sen päivän yli kokonaan. Illalla olimme töissä ja jouduimme hyvästelemään pari työkaveriamme, koska emme näe heitä enää.

Keskiviikkona lähdimme aamulla kiertelemään kauppoja keskustaan ja kävimme ostamassa lisää nettiä kännyköihimme. Olimme sopineet tapaavamme muutamia oppilaita, joihin tutustuimme lauantaina koululla. Tapasimme heidät McDonaldsissa, koska he eivät olleet syöneet lounasta vielä. Tämän jälkeen lähdimme junalla lähikaupunkiin, Senigalliaan, joka on näillä seuduilla arvostettu kauneudestaan ja erityisesti kesällä suosittu paikka. Oppilaat olivat sitä mieltä, että emme voi lähteä kotiin näkemättä Senigalliaa ja täytyy kyllä sanoa, että paikka oli näkemisen arvoinen. Sää oli hyvin lämmin ja saavuttuamme Senigalliaan lähdimme aluksi rannalle kävelemään. Sen jälkeen menimme keskustaan jäätelölle ja pysähdyimme erääseen baariin aperitiiveille. Lähtiessämme Senigalliasta oli haikea olo, koska emme olisi vielä halunneet hyvästellä uusia ystäviämme. Sovimme, että yrittäisimme vielä torstaina vierailla koululla.

Torstaina aamulla siistimme paikkoja asunnollamme ja pakkasimme tavaroitamme seuraavan aamun lähtöä varten. Menimme koululle yhdeksi, koska oppilailla oli vapaata puolitoista tuntia. Oli mukavaa nähdä koko luokkaa taas ja juttu luisti. Oppilailla jatkui koulu ja meidän piti lähteä ravintolalle tekemään työssäoppimisjaksomme loppuarviointia. Kutsuimme kuitenkin muutamia oppilaista tulemaan koulun jälkeen meidän luoksemme vietämään aikaa. Serenella tuli mukaamme ravintolalle, koska hänellä oli myös jotain papereita, joita hän tarvitsi koululleen vietäväksi. Hän auttoi arvioinnissa kääntämällä arviointipaperin asioita kokkille italiaksi ja ilmeisesti kokki oli ollut tyytyväinen työpanokseemme, koska hänellä ei tuntunut olevan mitään valittamista ja saimme hyvät arvosanat. Hyvästelimme työkavereitamme ja myös Serenellan. Sillä välin kaverimme koululta etsivät tiensä ravintolalle ja palasimme kotiin heidän kanssaan. Muutama tunti kului taas nopeasti heidän kanssaan, kunnes heidän täytyi lähteä.

Miltä nyt tuntuu? Haikealta. Emme voi uskoa, että olemme lähdössä huomenna pois Jesistä, Roomaan, ja muutaman päivän sisällä takaisin Suomeen. Aika on kulunut todella nopeasti ja se tuntuu loppuvan kesken. Seuraava postauksemme tulee kertomaan päivistämme Roomassa ja viimeisessä postauksessamme yritämme parhaamme mukaan kertoa fiiliksiämme tästä reissusta, vaikka tällä hetkellä tuntuu, ettei niitä voi riittävän hyvin sanoilla ilmaista.